ARTIKKELI Participatory pedagogy in an open educational course: Challenges and opportunities

Tarkasteltu artikkeli oli Andersen, R. ja Ponti, M.(2014). Participatory pedagogy in an open educational course: Challenges and opportunities. Distance Education. Aug2014, Vol.35, Issue 2, p. 234-249. 16 p.

Artikkelissa kuvataan empiiristä tutkimusta peer-to peer –yliopiston (P2PU) cMOOC (connectivist MOOC) Javascript -kurssilla, missä vertaiset ovat mukana luomassa kurssin tehtäviä. Osallistujat voivat valita kolmen roolin välillä : 1) organisoija, jotka suunnittelevat sisältöä sekä toimivat fasilisaattoreina, 2) osallistuja tai 3) seuraaja.

Tutkimuskysymyksinä oli: 1) Mitä vuorovaikutuksen prosesseja ilmenee avoimilla online-kursseilla? 2) Mitä haasteita ja mahdollisuuksia esiintyy?

Yhteenvetona todettiin, että peer-to peer –oppiminen ei ole helppo toteuttaa ja vaikka vertaisille annetaan mahdollisuus luoda tehtäviä, tämä ei automaattisesti paranna oppimiskokemusta. Muille opettaminen toimii kuitenkin tehokkaana oppimiskeinona. Kontrollin siirtyminen suunnittelijoilta käyttäjille korostuu ja käyttäjät valtaistetaan tavoittelemaan ja luomaan omia visioitaan. Kurssille osallistuminen on kompleksinen sosiaalinen prosessi. Yhteisluomisen (co-creation) tehtävät kurssilla toimivat kollektiivisina aktiviteetteina, missä erilaiset osallistujat keskustelevat, ovat vuorovaikutuksessa jsekä toimivat yhdessä luodessaan tehtäviä.

Jännitteitä muodostuu kokeneempien sekä kokemattomampien käyttäjien ja organisoijien välille, toisille ne ovat liian helppoja ja toisille liian haastavia. Kirjoittajat näkevät kuitenkin suuren potentiaalin motivoida osallistujia antamalla heille mahdollisuuden luoda ja ratkoa tehtäviä, jotka ovat heille merkityksellisiä ja relevantteja. (TN)

ARTIKKELI: TULEVAISUUDEN TYÖ ja OPPIMINEN, korkeakoulujen, rajayhteistyön ja työelämän yhteistoiminta – ”From Borders to Shared Space”

Isacsson, Annica; Rainio, Ohto; Vainio, Virve; Karlqvist, Marina; Juslin, Jukka

From Borders to Shared Space (BOSS) -hanke on ammattikorkeakoulujen hanke, jossa on tavoitteina mm. luoda uusia innovaatioita ja kehittämishankkeita sekä uusia kansainvälisiä kontakteja eri toimijoiden kesken.
Hanke toteutettiin neljän pilotin kautta, tarkastelemme pilottia 1:

Pilotti 1: OHJELMOINNIN OPETTAJIEN YHTEISTYÖ

Tulevaisuudessa on mahdollisesti työvoimapula ohjelmointitaitoisista opettajista. Avoimet verkossa toteutettavat ohjelmoinnin massaluennot, MOOC:it mahdollistavat itseopiskelun.
Ohjelmoinnin opetukseen haetaan uusia menetelmiä, osaamisen ja alan kehittymisen varmistamiseksi. Pilotissa haetaan rajan yli tietoa ohjelmointiosaamisen ja koulutuksen tulevaisuuden tarpeista, crowdsourcing (joukkostaminen) menetelmää hyödyntäen.
Analyysissä ohjelmointialasta opetuksen näkökulmasta maailmalla ja Suomen lähialueilla tuloksiksi saatiin:
Poliittiset tekijät:
-Eri maat ottavat kantaa ohjelmointiopetukseen, mm Virossa ohjelmointi perusopetuksessa
-Ruohonjuuritason ohjelmointityötä siirretty paljon etenkin Aasiaan
Taloudelliset tekijät:
-Ohjelmointitaitoisista kasvava työvoimapula
-Tietotekniikalla tehostetaan ja karsitaan henkilöstökuluja kaikilla aloilla
-Suomessa rakennemuutos teknologia-toimialalla käynnissä Nokian jälkeen
Sosio-kulttuuriset tekijät:
Ohjelmointi ja ”nörttiys” nähdään positiivisessa valossa
-Nuoriso kasvanut internetin ja kännyköiden parissa
-Digitaaliset palvelut yleistyvät kaikilla toimialoilla
-Ohjelmoinnin ”kansanliikkeet”
Teknologiset tekijät:
-Verkkoyliopistot (MOOC)
-Ohjelmointivälineet käytössä kaikkialla maailmassa
-Internet ja matkapuhelimet käytössä koko maapallolla
-Uusia päätelaitteita yhteydessä internettiin

SWOT-analyysin tuloksia Suomen tilanteesta
Strengths:
-Vahva yleissivistävä opetus
-Paljon teknisesti koulutettuja ihmisiä
-Pitkä teknologiafirmojen historia
-Olemassa oleva teknologiainfrastruktuuri ja firmojen ekosysteemit
-Valtion teknologiainvestoinnit
Weaknesses
-Kova palkkataso
-Yksityisen pääoman niukkuus startup-yrityksille
-Valtion tehottomat teknologiainvestoinnit vääristävät alaa
-Isot suomalaiset yritykset eivät ole onnistuneet uusiutumaan digitaalisessa palvelutuotannossa
Opportunities -Pieni ja ketterä maa voi löytää omat niche-alueensa
-Kun korkeasti koulutettu työvoima saadaan innovoimaan, voi syntyä ihmeitä
Threats
Osaamisen ja pääoman keskittyminen Aasiaan tai Yhdysvaltoihin

http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1625/1549 Luettu 22.1.2015 (EL)

Artikkeli: Pedagogisella vertaiskehittämisellä avoimia, autenttisia ja yhteisöllisiä oppimisympäristöjä Virtuaaliammattikorkeakouluverkostossa 

http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1554/1478

Taustaa: 

Artikkelissa pohdittiin sitä, minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin koulutuksessa aidosti tukea sellaisen asiantuntijuuden oppimista, jota tulevaisuuden työelämä edellyttää? Sekä sitä miten avoimissa virtuaalisissa oppimisympäristöissä voidaan vahvistaa työelämäläheistä oppimista?

 Artikkelin mukaan tällä vuosisadalla meiltä vaaditaan työelämässä seuraavia osaamisalueita: 

1) Tapa ajatella (luovuus ja innovatiivisuus, kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu, oppimaan oppiminen)

2) Tapa tehdä työtä (kommunikaatio ja yhteistyö)

3) Työvälineiden hallinta (informaation lukutaito ja tieto- ja viestintäteknologian käyttötaidot)

4) Kansalaisena maailmassa eläminen (globaali ja paikallinen kansalaisuus, elämä ja työura, kulttuuritietoisuus ja sosiaalinen vastuu).  

Tunnusomaista uudenlaisille opetustoteutuksille ovat avointen oppimisympäristöjen luominen, koulutuksen ja työelämän rajojen ylitys sekä monialaiset toteutukset ja formaalin ja informaalin oppimisen integroiminen. Verkko-oppiminen on murroksessa, jossa oppijalähtöiset ja yhteisölliset oppimisympäristöt haastavat vallitsevat oppimiskäsitykset. 

Autenttinen oppiminen ymmärretään tässä yhteydessä lähestymistapana, jonka avulla tosielämä voidaan mielekkäällä tavalla kytkeä myös verkossa tapahtuvaan koulutukseen ja oppimiseen. Autenttisuus merkitsee sellaisen oppimisympäristön ja sellaisten oppimistilanteiden ja prosessien suunnittelua, jotka antavat oppijalle mahdollisuuden ajatella ja toimia niin kuin alan ammattilaiset ja asiantuntijat toimivat. 

Opettajan tai kouluttajan pedagoginen asiantuntijuus on tulevaisuuden oppimisessa yhä tärkeämmässä roolissa. Opetuksensa pedagogisen laadun varmistamiseksi opettaja tai kouluttaja luo erilaisia oppimismuotoja ja -tiloja yhdistäviä toteutuksia ja verkostoituu alansa työelämäosaajien ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. 

Tutkimuksen kohdejoukko:

Suomen Virtuaaliammattikorkeakouluverkoston koordinoimassa ESR-rahoitteisessa Avoin yhteisöllinen virtuaalinen oppimisympäristö – Ayvot -projektissa (2011–2013) toimi kuusi ammattikorkeakoulua ja kolme työelämän asiantuntijajärjestöä. Projektissa kehitettiin uudenlainen virtuaalinen oppimisympäristö oppijoille arkioppimisen ja tutkintotavoitteisen seksuaaliterveyden opiskelun tarpeisiin.

Ayvot-projektin tuloksena syntyi Seksuaaliterveysasema.fi -oppimisympäristö www.seksuaaliterveysasema.fi, joka on osa laajempaa DIGMA-ympäristöä. DIGMA (moodle.amk.fi) on avoin yhteisöllinen oppimisympäristö, joka on tarkoitettu kaikkien opettajien ja oppijoiden käyttöön. DIGMA sisältää myös kaikille avoimia materiaaleja, kuten Seksuaaliterveysasema.fi. Seksuaaliterveysasema.fi koostuu kymmenestä kurssista, joiden laajuus vaihtelee kolmesta kymmeneen opintopisteeseen. Opettajan on mahdollista rakentaa materiaaleista omia kursseja tai hyödyntää seksuaaliterveysaseman valmiita kursseja.

Tutkimuskysymykset ja -menetelmät:

Artikkelissa tarkasteltiin etävertaisarvioinnin pohjalta, miten Ayvot-hankkeessa tuotettujen kurssien koettiin tukevan autenttista oppimista. Tutkimuksen tavoite on ollut havainnoida autenttisen oppimisen elementtien (Herrington ym., 2010) toteutumista projektin kymmenessä kurssissa kurssien viimeistelyvaiheessa. Samoin tarkastellaan kriittisiä tekijöitä, joita havaitaan ilmenevän autenttisen oppimisen tukemisessa avoimessa virtuaalisessa oppimisympäristöissä. 

Tutkimuskysymykset:

1) Miten autenttisen oppimisen elementit toteutuivat vertaisarvoijien mielestä arvioitavilla kursseilla?

2) Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla kurssia voidaan vertaisarvioijien mielestä kehittää autenttisemmaksi? 

Tutkimustulokset: 

Autenttista oppimista tukevia pedagogisia ratkaisuja:

a) Autenttinen konteksti 

Vertaisarvioijat tarkastelivat Ayvot-hankkeen kurssien autenttista kontekstia kahden arviointikysymyksen pohjalta: Kuvastaako arvioimasi sisältö ja oppimisympäristötoteutus sellaisia puitteita, joissa tietoa tullaan käyttämään? Ovatko opiskelijoiden oppimispolut oppimisympäristössä joustavia, niin että he saavat liikkua siellä haluamallaan tavalla?  

Arvioijat kokivat yleisesti arvioimiensa kurssien materiaalien olevan työelämäläheisiä. Sellaisten oppimistehtävien, joissa oman mielipiteen muodostamisen pohjaksi tarvitaan ja edellytetään selkeästi teoriatietoa ja siihen paneutumista, koettiin edistävän oppimista. Arvioijien mukaan konkreettiset ongelmat, keskusteluaiheet ja keskustelutehtävät sekä yhteydet ammattialan keskustelupalstoihin tukevat autenttista kontekstia arvioiduissa kursseissa. Autenttista kontekstia vahvistettiin Seksuaaliterveysasema.fi -oppimisympäristössä käyttämällä caseja ja esimerkkejä. Videot ja kuvat oppimateriaalissa lisäävät autenttisuutta.

Seksuaaliterveysasema.fi -oppimisympäristö koettiin joustavana. Opiskelija voi vapaasti liikkua ympäristössä ja useimmiten hänellä on mahdollisuus myös valita, miten hän etenee oppimispolullaan. 

b) Autenttiset oppimistehtävät

Autenttisen oppimisen arviointityökalussa autenttisia tehtäviä arvioidaan seuraavien kysymysten avulla: Heijastaako tehtävä tehtävää, joka suoritetaan tosielämän sovelluksissa? Onko tehtävä esitetty monena pienenä tehtävänä vai laajana, monimutkaisena ongelmana? Työskentelevätkö oppijat tehtävän kanssa pidempiä jaksoja vai muutamia minuutteja tai lyhyitä hetkiä? Onko oppijoilla mahdollisuus valita merkityksellistä tietoa monista lähteistä? Käsittelevätkö tehtävät laajasti ongelmaa?

Kurssin oppimistehtäviä voisi arvioijien mukaan rikastaa erimuotoisiksi ja yhdistää laajaksi kompleksiseksi ongelmanratkaisua tukevaksi kokonaisuudeksi niin, että ne haastavat oppijaa tekemään myös omia valintoja. Avoimuutta oppimisympäristössä edistää se, että opiskelija voi itse määritellä oppimisensa rajoja ja menetelmiä. 

Reflektiopäiväkirja koettiin tehtävämuotona, joka tukee oppijaa pohtimaan omaa autenttista kontekstiaan opittavassa asiassa. Seksuaaliterveyteen liittyvä tieto on luonteeltaan poikkitieteellistä ja tehtäviä tulisi voida integroida useampiin sisältöalueisiin. Vertaisarvioinnissa oppimistehtäviin suositeltiin kytkettävän vertaisarviointia ja palautteenantoa toisille oppijoille pedagogisen laadun parantamiseksi.

Hyvinä käytänteinä arvioiduissa kursseissa tunnistettiin useita työelämässä vastaantulevia tehtäviä, joista esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat: a) valistuskampanjan toteuttaminen ja sen raportointi, b) ammatillinen kehittämistehtävä, jonka tuotteena on työntekijöille tarjottava koulutus, c) hankesuunnitelma, d) materiaalin tuottaminen (materiaalikansio, videokirjasto, päivitetyt toimintaohjeet) tai e) vapaaehtoistyöhön (esim. neuvontatyö, järjestötoiminta, valistustyö) liittyvä tehtävä, josta prosessista pidetään päiväkirjaa. Tällaisissa laajasti ongelmaa käsittelevissä ja syvempää tietämystä edellyttävissä oppimistehtävissä on vertaisarvioijien mielestä onnistuttu välttämään sirpaleisuus. Samalla syntyy oikeita tuotoksia tai tuotteita, joita tarvitaan todellisessa elämässä ja alan käytännön työssä. 

Joihinkin opintojaksoihin arvioijat toivoivat oppimisen pohjaksi enemmän caseja, todellisen elämän tilanteita, joiden esittämistä voisi tukea myös visuaalisesti. Tapaus voidaan esittää myös kuvin, äänittein, videoin ja muu havaintomateriaalin avulla, jolloin käsitys tapahtumasta hahmottuu helpommin erilaisille oppijoille. Case-oppimista voidaan käyttää yksilötyöskentelynä, pareina tai pienryhmissä, aina suurryhmätyöskentelyyn saakka.

c) Asiantuntijayhteydet

Autenttisen oppimisen arviointityökalussa yhteyttä asiantuntijaosaamiseen arvioidaan seuraavien kysymysten avulla: Mahdollistaako oppimisympäristö tutustumisen asiantuntijan työskentelyyn ja ajatteluun? Mahdollistaako oppimisympäristö eri vaiheissa olevien oppijoiden keskinäisen osaamisen hyödyntämisen? Onko oppijoilla mahdollisuus kuulla ja kertoa kokemuksia ja kertomuksia ammatillisista käytännöistä?

Tarkastelluilla kursseilla asiantuntijaosaamisen ja ajatteluprosessin mallintamisen koetaan toteutuvan autenttisten ja ajantasaisten verkkomateriaalien kautta. Oppimistehtävissä oppija perehtyy usein kirjallisuuteen ja sieltä nousevaan asiantuntijuuteen. Oppimateriaalit sisälsivät runsaasti myös linkkejä asiantuntijaorganisaatioihin.

Useimmissa arvioiduista kursseista keskustelupalstat tarjosivat mahdollisuuden eri vaiheissa olevien oppijoiden keskinäisen osaamisen vertailemiseen ja hyödyntämiseen. Toisten opiskelijoiden pohdintaesseet ovat merkittäviä tietolähteitä ja samalla oppijat voivat verrata osaamistaan toisten osaamiseen. Ammatillisista käytännöistä voitaisiin kuulla vertaisopiskelijoiden oppimistehtävistä nousevien näkökulmien ja kertomusten kautta ja näin hyödyntää virtuaalisen oppimisyhteisön keskinäistä osaamista. 

Ayvot-projektissa panostettiin videoiden tuottamiseen ja näin opiskelijoilla on mahdollisuus kuulla kertomuksia ammatillisista käytännöistä. Asiantuntija-ajattelua mallinnetaan erityisesti haastatteluin koottujen casien kautta. Arvioinnissa todettiin, että videot tarjoavat hyvin pääsyn ja mahdollisuuden perehtyä asiantuntijamaiseen ajatteluun ja työskentelyyn. 

d) Monipuoliset näkökulmat

Autenttisen oppimisen arviointityökalussa monipuolisia näkökulmia arvioidaan seuraavien kysymysten avulla: Onko oppijoilla mahdollisuus tutustua asioihin eri näkökulmista? Onko oppijoilla mahdollisuus käyttää opiskelumateriaaleja useisiin eri tarkoituksiin eri järjestyksessä?

Asiantuntijoiden ”autenttiset äänet”, haastattelut ja niihin pohjautuvat caset toivat arvioiduilla kursseilla mahdollisuuden tarkastella asioita monesta roolista käsin. Niihin liittyvillä tehtävänannoilla voitiin tutustua eri näkökulmista ongelmiin. 

Oppimisympäristön ja tehtävien tulisi haastaa oppijaa omaehtoiseen tiedon hankkimiseen useammasta relevantista ja autenttisesta lähteestä. Oppimistehtävien arvioitiin tukevan hyvin erilaisten mielipiteiden ja näkökulmien kuuntelua, mutta oman näkökulman perustelemiseen tulisi arvioijien mielestä oppimistehtävissä ohjata vielä selkeämmin.

Videot, keskustelupalstat yms. ammattialan sivustot tuovat kokemusasiantuntijat monipuolisiksi tietolähteiksi elävästä elämästä. Toisten opiskelijoiden oppimistehtävät, esim. blogit tai pohdintaesseet ovat myös merkittäviä tietolähteitä, jotka tuovat esiin ammatillisia käytäntöjä ja monipuolisia näkökulmia, jos oppimistehtävien purkaminen toteutetaan yhteisöllisesti. Esille nousi, voisiko myös alan asiantuntijoita käyttää ns. verkkomentoreina keskusteluissa, kommentoinneissa tai pohdintaesseiden palautteenannossa.

e) Yhteisöllinen tiedonrakentaminen

Autenttisen oppimisen arviointityökalussa yhteisöllistä tiedonrakentelua arvioidaan seuraavien kysymysten avulla: Onko oppijoilla aito tarve rakentaa tietoa yhdessä (ositetun yhteistyön sijaan)? Annetaanko arvosanat ryhmäsuorituksesta vai yksilöllisestä panoksesta?

Eräs oppimistehtävistä yleisemminkin puuttuva ulottuvuus oli vertaisarvioijien mielestä eri vaiheissa olevien oppijoiden keskinäisen osaamisen hyödyntäminen. Pari- tai ryhmätehtäviä oli käytetty melko niukasti, vaikka  yhteiset keskustelut ja yhteisiin teemoihin liittyvät tiedonhaut sekä niiden yhteinen purkaminen tukevat yhteisöllistä tiedonrakentelua. Myös reaaliaikaisen chat-keskustelun katsottiin voivan tukea eri vaiheessa olevien oppijoiden keskinäisen osaamisen hyödyntämistä. 

Pedagogisessa keskustelussa kiinnitettiin huomiota siihen, että työelämässä joudutaan entistä enemmän tekemään moniammatillista yhteistyötä, kommentoimaan toisten tuotoksia ja kehittämään niitä yhdessä eteenpäin. Jos halutaan edistää autenttisia työelämäkokemuksia, opiskelussa pitäisi antaa enemmän ryhmävastuita. Vertaisarvioinnilla voitaisiin helpottaa myös opettajan työtaakkaa kommentoinnissa ja palautteenannossa. 

f) Reflektio

Autenttisen oppimisen arviointityökalussa reflektio-ulottuvuuden toteutumista oppimisympäristössä arvioidaan seuraavien kysymysten avulla: Vaaditaanko oppijoilta päätöksiä, miten tehtävä tulee saattaa päätökseen? Onko oppijoilla mahdollisuus liikkua vapaasti oppimisympäristössä ja palata reflektoimaan? Voivatko oppijat vertailla ajatuksiaan ja ideoitaan asiantuntijoiden, opettajien ja toisten oppijoiden kanssa? Työskentelevätkö oppijat yhteisöllisissä ryhmissä tai pareittain, mikä mahdollistaa keskustelun ja yhteisen reflektoinnin.

Arvioijat kokivat, että päästäkseen tavoitteisiinsa oppija joutuu tarkastelluissa kursseissa tekemään oppimistehtävänsä toteuttamista koskevia päätöksiä, esimerkkeinä reflektiopäiväkirja ja avoimet tehtävät sekä portfolio-tehtävät. Pedagogisessa keskustelussa nostettiin esille, että oppijan valintoja voitaisiin lisätä lisäämällä vaihtoehtoisia suoritusmenetelmiä. Vaihtoehtoisia ratkaisuja tehtävien tekemiseen voitaisiin etsiä myös yhdessä ryhmissä.

Yksilöllistä reflektiota ja itsearviointia tuettiin oppimispäiväkirjan avulla. Mahdollisuus vertailla ajatuksia ja ideoita asiantuntijoiden, opettajien ja toisten oppijoiden kanssa oli arviointien mukaan tarkastellussa aineistossa melko rajattua, mutta keskustelutehtävissä yhteisöllinen reflektio toisten oppijoiden kanssa voi toteutua.  Verkkokeskustelut, asiantuntijavideot ja keskustelupalstat tukevat arvioijien mielestä oppijoiden mahdollisuutta vertailla ideoitaan ja ajatuksiaan asiantuntijoiden, opettajien ja toisten oppijoiden kanssa. Oppijoiden työskentelyä yhteisöllisissä ryhmissä tai pareittain sillä tavoin, että se mahdollistaa keskustelun ja yhteisen reflektoinnin, voisi arvioijien mielestä ohjata selkeämmin tehtävillä. Sosiaalista mediaa ja sen tarjoamia reflektion visualisoinnin menetelmiä tulisi hyödyntää monipuolisesti myös reflektiivisen oppimisen edistämisen näkökulmasta. 

g) Artikulaatio

Autenttisen oppimisen arviointityökalussa artikulaation toteutumista arvioidaan seuraavien kysymysten avulla: Vaatiiko tehtävä oppijoita keskustelemaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan sekä kasvavaa tietämystään? Tarjoavatko tehtävät foorumeita ajatusten ja tietämyksen ilmaisuun ja jakamiseen? Mahdollistavatko tehtävät ajatusten ja tietämyksen ilmaisun, perustelemisen ja jakamisen?

Suunnitelluilla kursseilla artikulaatiota tukevat arvioijien mukaan verkkokeskustelut ja erilaiset keskustelufoorumit. Oppijat hakevat ensin teoreettista tietoa ja käsitteellistävät asioita ja jakavat tätä hankkimaansa tietämystä yhteisöllisissä tehtävissä.  Arvioijien mielestä tehtävämuotojen joustavalla vaihtelulla voisi vahvemmin ohjata oppijoita työskentelemään pareittain ja ryhmissä, mikä mahdollistaa keskustelun ja yhteisen reflektoinnin. Arvioinneissa nousi esille, että tehtävät voivat tukea reflektiota ja artikulaatiota, kun ne ohjaavat keskusteluun, omien näkökulmien esittämiseen ja vertaisarviointiin. 

h) Ohjaus

Autenttisen oppimisen arviointityökalussa autenttisen ohjauksen toteutumista tarkastellaan seuraavien arviointikysymysten avulla: Voivatko osaavammat oppijat toimia ohjausapuna? Onko ohjausta saatavilla opettajilta ja vertaisilta tilannekohtaisesti?

Useissa kursseissa ohjaussuunnitelmaa ei etävertaisarviointivaiheessa vielä ollut liitetty kurssiin tai ohjauksen tarkempi kuvaaminen katsottiin olevan aikanaan kurssin toteuttavan opettajan tehtävä. Vertaisarvioinneissa nostettiin kuitenkin esiin opettajan ohjaussuunnitelman merkitys autenttisen ohjauksen toteuttamisessa. Opettajan ohjaussuunnitelma tukee ja jäntevöittää ohjausprosessia ja ohjauksen saatavuutta. 

Vertaisohjausta ei Ayvot-kurssien viimeistelyvaiheessa ollut varsinaisesti suunniteltu käytettäväksi ohjausmuotona Seksuaaliterveysasema.fi -oppimisympäristössä. Keskustelua käytiin siitä, miten vertaisohjausta voidaan nivoa keskinäistä kommentointia ja yhteistä tiedonrakentamista edellyttäviin tehtäviin, jolloin yhteisöllinen työskentely tukee ohjausta. Tehtävien ja ratkaistavien ongelmien tulisi olla niin rakennettuja, että niiden loppuunsaattaminen edellyttää ohjauksen hakemista sekä oppimisyhteisön sisältä että myös ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja asiantuntijaorganisaatioilta. 

i) Arviointi

Autenttisen oppimisen arviointityökalussa autenttista arviointia ohjataan tarkastelemaan seuraavien kysymysten avulla: Ovatko tuotteet tai esitykset viimeisteltyjä, sen sijaan että ne olisivat keskeneräisiä tai kiireellä valmisteltuja luonnoksia? Vaatiiko tehtävä pitkäjänteistä työskentelyä oppijoilta? Arvioidaanko oppijat oppimisprosessissa syntyneen tuotoksen pohjalta vai erillisellä kokeella? Onko käytössä monipuolisia arviointimenetelmiä?

Opettajat ja työelämän kouluttajat kokivat mielekkään ja uudenlaisen arvioinnin toteuttamisen virtuaalisissa oppimisympäristöissä haasteellisena. Oppimistehtävien nivoutuminen tavoitteelliseksi osaksi oppimisprosessia edellyttää, että arviointiperusteet avataan ja tehdään läpinäkyviksi.

Opettajat ja kouluttajat pohtivat, miten rakennetaan opintojaksojen sisälle jatkuvaa arviointia. Koettiin, että prosessiarviointi vahvistuu oppimistehtävien muuttumisen myötä ja sitä tukevat esim. portfoliot ja oppimispäiväkirjat ja verkkokeskustelut. Esimerkiksi käytettäessä reflektiopäiväkirjaa oppimistehtävänä oppijat arvioidaan oppimisprosessissa syntyneen tuotoksen pohjalta – ei erillisellä kokeella. Tarkastelluilla kursseilla oppimistehtävät vaativat parhaimmillaan oppijoilta pitkäjänteistä työskentelyä, kuten esim. posteri tai portfolio-tyyppinen työskentely. Virtuaalisen oppimisympäristön kehittämisessä tavoitteeksi voidaan asettaa, että arviointi on integroitu prosessinaikaiseen toimintaan, tehtävät ovat tarpeeksi laajoja ja työelämän tarpeista nousevia ja etenevät siten, että edellisen tehtävien oppimista hyödynnetään jatkotehtävissä. 

Perinteinen arviointi verkko-opetuksessakin on usein yksilökeskeistä ja opettajakeskeistä (Leppisaari ym., 2008; Leppisaari ym., 2009; Teräs ym., 2013). Myös tarkasteltavassa kurssien vertaisarvioinnissa pohdittiin, korostuuko opettajan tekemä arviointi liikaa tuotetuilla kursseilla. Kolmisäikeinen autenttinen arviointi sisältää itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja asiantuntija-arvioinnin. Asiantuntija-arvioinnin tekijä on opettaja tai myös työelämäasiantuntija. Vertaisarviointikeskusteluissa tarkasteltiin, miten tämä kolmisäikeinen arviointi toteutuu arvioitavassa aineistossa. Samoin pohdittiin sitä, arvioidaanko prosessia vai tuotoksia vai niitä molempia. 

Itsearviointivälineitä kaivattiin oppijan oppimisprosessin tueksi. Itsearvioinnin koettiin useissa tapauksissa kuitenkin olevan vahvasti sisäänrakennettu oppimistehtäviin. Ryhmäarviointi koettiin haasteellisena ja myös vertaisarviointiin tarvittaisiin lisää työkaluja. Verkkokeskustelun ja yhteisöllisen työskentelyn arviointiperusteita pohdittiin aktiivisesti etävertaisarvioinneissa käydyssä keskustelussa ja pedagoginen tiimi tuotti niistä vielä hankkeen loppuvaiheessa avointa pedagogista materiaalia Seksuaaliterveysasema.fi -ympäristöön. 

Pohdinta:

Ayvot-projektissa pyrittiin luomaan sellainen oppimisympäristö ja tukemaan sellaisten oppimisprosessien suunnittelua, jotka antavat opiskelijalle mahdollisuuksia ajatella ja toimia niin kuin alan ammattilaiset ja asiantuntijat toimivat. Avoin virtuaalinen, yhteisöllinen ja autenttinen Seksuaaliterveysasema.fi -oppimisympäristö laajenee kun materiaalit ja oppimistehtävät kytkeytyvät puolestaan alan avoimiin sivustoihin ja keskustelupalstoille. Oppimisympäristö mahdollistaa asiantuntijoiden ja oppijoiden välisen ja oppijoiden keskinäisen kohtaamisen yhteisen kontekstin ympärillä. Ympäristöön liitetyt sosiaalisen median välineet tukevat vertaisoppimista.

Vertaisarvioijien mielestä projektissa tuotettiin rikas, monipuolinen, käytännönläheinen sekä uutta asiantuntijuutta edustava ja ajantasaista tietoa tuova ammattialan sisältö. Seksuaaliterveysasema.fi -ympäristössä autenttisuutta toteutetaan esimerkiksi hyödyntämällä internetin keskustelupalstoilta löytyviä aitoja, ihmisiä pohdituttavia ongelmia, asiantuntijatahojen tuottamia oppaita, asiantuntijoiden vastauksia ja blogitekstejä. Näin ohjataan oppijoita asiantuntijatiedon lähteille tai asiantuntijayhteisöjä liitetään osaksi avointa virtuaalista oppimisympäristöä. Autenttista materiaalia edustivat projektissa myös eri asiantuntijoiden haastatteluvideot.

Vertaisarvioinnissa tarkasteltiin, miten oppimistehtävät kytkeytyivät oppijan arkeen ja alan todellisiin ongelmiin ja minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan yhteisöllistä ja vertaisoppimista verkossa. Autenttisen oppimisen elementit toteutuivat melko tasapuolisesti tarkasteltavassa aineistossa. Vahvimpia elementtejä näyttivät kursseissa niiden arviointivaiheessa olevan autenttinen konteksti ja yhteys asiantuntijaosaamiseen sekä autenttiset tehtävät. Heikoimmin taas autenttisen oppimisen näkökulmasta toteutuivat yhteisöllinen tiedonrakentelu ja autenttinen arviointi. 

Vertaisarviointi osoitti, että monia autenttista oppimista tukevia ratkaisuja löytyy projektin tuotoksissa. Useilla kursseilla tehtävien suoritusjärjestys ja -tapa ovat vapaita, mikä kannustaa oppijaa itsenäisen päätöksentekoon. Yhteisöllistä tietoa voidaan tuottaa ja jakaa mm. verkkokeskustelujen, case-tehtävien, postereiden ja portfolioiden muodossa. Vaikka arvioidut kurssit sisälsivät paljon autenttista oppimista tukevia käytänteitä, kehittämishaasteina nähtiin erityisesti yhteisöllisten oppimistehtävien toimintatapojen rikastaminen ja arviointi yhteisöllisessä oppimisessa. Arvioinnin esiin nostamiin pedagogisiin haasteisiin tartuttiin projektissa välittömästi ja järjestettiin avointa koulutusta (esim. case-oppimisen webinaari) sekä tuotettiin tukimateriaalia Seksuaaliterveysasema.fi -ympäristön Avoin ja autenttinen oppiminen -osioon. Tavoitteena on, että Ayvot-projektin tuotokset kannustaisivat vuorovaikutteiseen seksuaaliterveyden opetukseen, jossa pyritään teknologisten ratkaisujen tuella autenttiseen ja yhteisöllisen työskentelyyn. 

Seksuaaliterveysasema.fi -oppimisympäristön kehittämisessä pedagogista laatua varmistettiin etävertaisarviointimallin avulla. Tuotettavia sisältöjä ja suunniteltuja olevia oppimisprosesseja tarkasteltiin autenttisen oppimisen laatukriteereiden avulla, mikä toi jäntevyyttä pedagogiseen kehittämiseen. Tässä tapauksessa sisällöntuottajien keskinäiseen vertaisarviointiin kytkettiin myös pedagogisen tiimin asiantuntemus. Erilaisten asiantuntijoiden dialogi nähtiin vertaiskehittämisen avaimena. Se mahdollisti myös autenttisen oppimisen lähestymistavan kriittisen tarkastelun. Toimijoilla on ollut mahdollisuus hankkeessa uudistaa pedagogista ajatteluaan ja päivittää omia taitojaan edistääkseen laajemminkin omassa työssään avointa, autenttista ja yhteisöllistä 21. vuosisadan taitoja tukevaa oppimista. 

Projektin tutkimusaineisto osoitti, että autenttisuuden toteuttaminen vaatii yhteisöllistä prosessointia ja ajattelutavan muutosta opettajakeskeisyydestä oppimis- ja oppijakeskeisyyteen. Osaamisen kehittämisessä on entistä tärkeämpää se, miten vertaiset voivat tukea toistensa kehittymistä työelämässä. Ayvot-projektin esimerkin kaltainen vertaiskehittämisen tila voi tuottaa innovatiivisia toimintatapoja erilaisten toimintakulttuurien rajapinnoilla. Autenttisen oppimisen yhteisen kehittämisen korkeakoulun ja työelämän rajapinnoilla voidaan katsoa antavan herätteitä myös pedagogisesti laadukkaiden ja tuloksellisten MOOCien yhteiselle rakentamiselle tulevaisuudessa. Huolimatta avoimen oppimisympäristön ulottuvuudesta, pedagoginen vertaiskehittäminen painottui tarkasteltavassa projektissa formaalin koulutuksen näkökulmaan. Jatkotutkimuksen aihe on avoimen virtuaalisen yhteisöllisen oppimisympäristön tarkastelu erityisesti informaalin oppimisen olemuksen ja tarpeiden kannalta. (PV)