maanantai 19. tammikuuta 2015

Mitä tvt-osaamista edellytetään opettajalta?


Mitä tvt-osaamista edellytetään opetushenkilöstöltä? Kuten luennoilla kuulimme, ope.fi –tasoluokitus on jäänyt kentällä unholaan. Itse en ainakaan moiseen ole törmännyt, vaikka ammatillisen koulutuksen parissa olen vuosikausia työskennellyt. Ihme, ettei tästäkin olla tehty jonkinmoista pakollista ”ajokorttia”, joka pätevöitymiseen vaaditaan.

Kaikilla kollegoillani on varmasti vähintään ykköstason taidot hallussa, koska ainakin omassa oppilaitoksessa Moodlen, Wilman ja muiden sähköisten järjestelmien käyttö on perusedellytys organisaatiossa toimimiselle. Onko se kuitenkaan syy sille, ettei opetuksessa tvt:aa hyödynnetä tarpeeksi?

Meillä on yhdestä tietokoneluokasta ja opiskelijoiden tietokoneista hyvät näkymät käytävälle ja mielenkiinnolla olen seuraillut, mitä opiskelijat (lähinnä nuoret) puuhaavat tietokoneillaan, kun opettaja hyödyntää opetuksessaan erilaisia tietokonepohjaisia materiaaleja ja innokkaana valmentaa tulevaisuuden toivojamme. Ehkä olen väärässä, ettei Ilta-Lehden sivuilta, YouTubesta tai FB:sta löydy kirjanpitoon tarvittavaa materiaalia…

Aikuisopiskelijoilla on puolestaan hankaluuksia tietokoneen peruskäytössäkin, joten monen kohdalla on jopa kohtuutonta odottaa monipuolista sisällöntuottamista, jos ei osaa edes pankkiasioitaan koneella hoitaa. Lähiopetuksen määräkin saattaa olla tutkinnossa hyvin vähäinen, joten kovin syvällistä opastusta ei voida tarjota. Osa taas on taidoiltaan hyvinkin pitkällä, joten yhtenäisen opetuksen toteuttaminen voi olla haasteellista. Joten perinteiseen opettaja opettaa –tyylin on helppo turvautua.

Vinkit hyvistä ja lisäarvoa tuottavista materiaaleista eivät myöskään aina saavuta opettajia. Toki näistä tiedotetaan oikein pitkän listan kera ja netistä niitä kyllä löytyy, mutta runsaudenpula lieneekin pahempi ongelma. Opettajien niukkenevista resursseista ei oikein liikene aikaa eri sivustojen penkomiselle ja testaamiselle. ”Ylimääräinen” aika kuluu kyllä sujuvasti matkalasku-, työajanseuranta-, organisaatiofoorumi-, Wilma-, vuosikello- ym. käyttöönottokoulutuksissa. Kyllä puskaradion kautta kuullut käytännön kokeilut otettaneen paremmin vastaan. Omassa oppilaitoksessa on järjestetty mm. aamukahvitilaisuuksia eri toimipisteiden opettajille, mikä on hyvä foorumi tällaiselle vertaistiedon jakamiselle.
Eli saadaanko tasoluokituksen avulla nostettua tvt:n hyödyntämisen määrää vai tarvittaisiinko jotain perusasioiden muutosta ensin? Pohdiskelee hieman provosoiden Tarja.

1 kommentti:

  1. Koulutussuunnittelun kurssilla (KASSY4) tutustuimme julkaisuun Systemaattista suunnittelua. Siinä tuotiin esille opetushenkilöstön ammatillisen osaamisen yksilöllisiä ja alueellisia eroja. Näkökulmana tulivat esille myös uusien työntekijöiden taidot verrattuna ”vanhoihin”. Henkilöstökoulutuksiin osallistuminen koetaan usein infoähkynä eikä koulutus tunnu liittyvän suoranaisesti työhön. Julkaisussa täydennys- ja peruskoulutuksesta suunnitellaan järjestelmällisesti etenevää kokonaisuutta, joka alkaisi jo opiskeluvaiheessa yliopistossa. Jatkossa kokemuksia työelämässä hyödynnettäisiin jatko-opinnoissa. Keinoina tuotiin esille mm. vertaismentorointi ja johtamisen kehittäminen olisi avainasemassa kehityssuunnitelmien toteuttamisessa. Jaettu johtajuus tuotiin esille yhtenä johtajuuden kehittämiskeinona.
    http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/Systemaattista_suunnitelmallisuutta.html?lang=fi&extra_locale=fi
    Silja Korhonen

    VastaaPoista