Webinaari

ITK WEBINAARI

Seuraava Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksen tukena järjestetään 15.-17.4.2015 Hämeenlinnassa. Tänä vuonna 25. kertaa ITK:n järjestämään konferenssiin odotetaan 1500 osallistujaa pohtimaan aihetta Miten soveltaa opetusteknologiaa tukemaan ja auttamaan oppijoita tavoitteidensa saavuttamisessa?

ITK:n webinaarit sisältävät paljon ajankohtaista tvt-tietoutta sekä myös käytännöllisiä ohjeita niiden käytöstä. ITK:n nettisivuilla tutustuin viime vuoden webinaareihin, joita oli vapaasti katsottavissa. Esimerkkiaiheina MOOC ja niiden lisäarvopalvelut (27.3.2014) ja Koulutuksen pilviväylä (20.3.2014) Ensiaskeleita helppokäyttöisiin lisätyn todellisuuden tuotantovälineisiin (26.3.2013).

MOOC ja niiden lisäarvopalvelu -webinaarissa luennoi Harri Ketamo, vanhempi tutkija, Satakunnan ammattikorkeakoulusta, hän on toiminut myös pelituottajana (SKILLPIXELS, SmartKidMaths).  Hän pohti mihin suuntaan yliopistojen ja korkeakoulujen pitäisi lähteä. Hänen mukaansa MOOC:n tavoite on tuottaa kokonaisuuksia mahdollisimman isoille ryhmille, jopa 200 000.

Hänen mukaansa oppiminen verkossa on menossa samaan suuntaan kuin pelien tuottaminen. Aluksi hän kertoo pelintuottajien (AppStore) ja musiikin ja elokuvien tuottajien (NetFlix) toimintatavoista, joissa jakelun arvoketju on muuttunut. Siinä pelin tuottaja on tullut lähemmäksi kuluttajaa. Kuluttajien käyttäytymistä tutkitaan ja sen mukaan tarjontaa muutetaan. Pienillä tuottajatiimillä on mahdollisuus kehittää tarjontaa valmiille alustoille ja itse hoitaa markkinointi.

MOOC-kurssit eivät ole hänen mukaansa vielä valmiita, mutta että ne on pakattu ja jaettu niin, että niihin voi osallistua mistä tahansa toistaiseksi ilmaiseksi, vain todistus maksaa. Isot yliopiston muodostavat omia MOOC:ja, joissa yksi opettaja keskittyy luennon ja videon tuottamiseen, kurssissa ei ole kirjatenttiä, vaan kurssin suorittamisessa on keskeistä ryhmätyöskentely, yksilötehtävät ja toisen opiskelijan tehtävän tarkastaminen. Peliala hyödyntää esim. Stanfordin yliopiston kursseja tietoturvakysymyksissä, joissa saatavilla on viimeisintä tietoa. Ketamon mukaan yliopistot ovat alkaneet hyväksyä MOOC-kursseja tutkintoihinsa (20%). Tämä hänen mukaansa uudistaa koulujen rakennetta ja rinnakkaisasetelmaa ja työmarkkinat arvostavat MOOC:a. Pelialalla verkossa suoritettu kurssi ilman todistusta voi olla yhtä tärkeä kuin paikanpäällä suoritettu tai maisterin paperit. Yliopistojen tavoite on houkutella uusia opiskelijoita tarjonnan avulla. Ketamo kysyy: onko MOOC lisäarvo yliopistolle vai päinvastoin.

Datan ympärillä on koko ilmiön arvo. MOOC – suorituksesta jää aina datajälki, joka on koulutuksen järjestäjälle tärkeä tieto. Siihen suunnataan mainontaa ja lisäkurssien tarjontaa. Keskimääräistä nopeammat ja lahjakkaammat pelinsuunnittelijat tulevat sitä kautta esille ja työllistyvät. MOOC voisi korvata sisäänpääsykokeen ja olisi tehokas väline löytää lahjakkaita opiskelijoita.

Ketamo tuo esille Satakunnan AMK:n projektin, jossa MOOC toimii välineenä lääkelaskujen opetuksessa. Sitä voi hyödyntää myös imagonrakentamisessa ja ennen kouluun hakua siellä voi testata oman osaamisensa, mikä voi rohkaista alalle hakua. Lääkelaskukoulutus on tehty englanninkielisenä. Tavoite on kehittää opetusvientiä maailmanlaajuisille alustoille kysynnän mukaan kohdennettuina kokonaisuuksina.

Pedagogisesti suuri kysymys on opiskelija, joka ei tunne omia osaamisen puutteitaan eikä tavoitteitaan. Ilman pohjatietoja ei voi jatkaa eteenpäin tai opiskelija valitse vain helppoja vaihtoehtoja ja välttelee ”lukkoja”. Näitä dropoutteja varten tarvitaan tutorointia. Siihen on kehitelty sovellus, jossa kuvataan eri väreillä opiskelijan taidot ja tietoaukot -skaalataan teknologian avulla. Näiden tietojen avulla kootaan ryhmiä, jonka jäsenet täydentävät toisiaan ja toimivat tutoreina.

Lopuksi hän esittelee OpenEdX.EU yhteisön kehittämistoimintaa eurooppalaiseksi brändiksi. Yhteistyössä ovat Aalto – yliopisto, Tampereen yliopisto ja Satakunnan ammattikorkeakoulu. Siinä keskeisiä tavoitteita ovat ylläpidon suunnittelu, tavoitteena pedagogisesti hyvin rakennettu MOOC ja mitä lisäarvopalveluja voisi MOOC -teemaan liittyä.

http://www.itk.fi/2015/

https://skyot.adobeconnect.com/_a890899772/p4qjwoutjz4/?launcher=false&fcsContent=true&pbMode=normal

Silja Korhonen